Tanssilajit

SEURATANSSILAJEJA

Kuvauksia on lainattu Tanssinetin sivuilta

Humppa
Humpasta on kolme keskenään varsin erilaista perusmuunnelmaa: vaihtoaskelhumppa, kävelyhumppa ja nilkku. Nimen ”humppa” keksi Antero Alpola 1950-luvulla radio-ohjelmaan Kankkulan kaivolla; Alpolan kerrotaan poimineen sanan Saksan Oktoberfestistä, jossa paikalliset kuvailivat orkesterin soittoa sanoilla ”humpa-humpa-tättärää”. Tanssi oli kuitenkin olemassa jo paljon aikaisemmin eri nimillä, mm. ”jatsi”, ”pisto” ja ”foksi”. Vaihtoaskelhumppa palautuu todennäköisesti two-stepiin ja kävelyhumppa one-stepiin. Edellinen saapui Suomeen vuonna 1910 ja jälkimmäinen vuonna 1913.

Sitkeästi elävän virheellisen legendan mukaan vaihtoaskelhumpan olisi keksinyt tanssinopettaja Veikko Niemelä vuonna 1959 soveltamalla samban askeleita suomalaiseen humppamusiikkiin. Niemelä itsekin uskoi näin. On tietenkin mahdollista, että jotkut näkivät silloin tämän tanssitavan ensimmäistä kertaa, mutta se ei missään tapauksessa ollut Suomessa uusi.

Nykyään kävelyhumppa ja vaihtoaskelhumppaa ovat eriytyneet, mutta aikaisemmin on tanssittu myös niiden sekoitusta, joissa on otettu vuorotellen vaihtoaskelia ja kävelyaskelia. Muunnelmien keskinäinen suosio on vaihdellut eri aikoina ja eri alueilla. Kävelyhumppa oli sotien jälkeen vallitseva 1950-luvun loppuun asti, mutta sen jälkeen vaihtoaskelhumppa syrjäytti sen suuressa osassa maata pitkäksi aikaa. 1900-luvun lopulla kävelyhumppa alkoi uudelleen vallata alaa Etelä-Suomessa ja on noussut siellä vallitsevaksi tyyliksi. Pohjoisessa kävelyhumpan suosio on koko ajan ollut vakaampaa. Nilkku on pohjoinen tyyli, Etelä- ja Keski-Suomessa se on harvinainen.

 

Jenkka
Jenkan kantamuoto on sottiisi, joka saapui meille tiettävästi 1800-luvun lopulla. Sottiisin nimi, alkukielellä schottische, viittaa Skotlantiin, mutta tanssi ei ole kotoisin sieltä vaan Saksasta. Schottische oli suunnilleen sama tanssi kuin rheinländer, ja se oli alun perin polkan hidas muoto, myös baijerilaiseksi polkaksi sanottu. Tanssin saksalaiseen alkuperään viittaavat myös jenkan rinnakkaisnimet saksanpolkka ja tyyskä. Osa lähteistä yhdistää sottiisin myös écossaise-nimiseen kontratanssiin; sana ”schottis” selitetään sanan ”écossaise” muunnelmaksi. Suomalaisen sottiisin askelikko on muuten samanlainen kuin jenkan, mutta siitä puuttuvat hypyt. Sottiisi muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900-paikkeilla, ja nimi vaihtui samoihin aikoihin. Sanan ”jenkka” alkuperää ei tiedetä. Myöhemmin jenkasta on syntynyt paikallisia muunnelmia.


Foksi Suljetussa tanssiotteessa tanssittava yleisin lavalaji. Askelluksessa vaihtelevat hitaat ja nopeat askeleet. Peruskuviot: oikea ja vasen käännös, kävelyt. Helppo tanssi. Voimakas jousto eli baunssi tulee musiikista. Tunnettuja foksikappaleita mm. Suklaasydän, Myrskyn jälkeen

 Bugg
on ruotsalainen rock’n’swing-tanssi. Kotimaassaan tanssi on erittäin suosittu, mutta sen suosio on kasvanut viime aikoina suuresti myös suomalaisilla tanssilavoilla ehkä osittain varsin helpon perusaskelensa takia.

Bugg on suhteellisen tuore tanssi, sen juuret ovat 1960–70-luvulla. Buggin kehitystä nykyiseen muotoonsa auttoi myös ruotsalaisen iskelmämusiikin kehittyminen suosiolliseen suuntaan. Buggia tanssitaan nelijakoiseen, suhteellisen nopeaan musiikkiin.

Buggia opetetaan ja tanssitaan monella eri tyylillä. Perinteisin on pyörivä bugg, jossa tanssitaan paikoillaan naisen pyöriessä miehen ympäri. 1990-luvulla alkoi eteneminen olla toivottavaa, jolloin syntyi liikkuva bugg. Buggin kehitys on ollut yhä Ruotsissa jatkuvaa, ja jalkatyöskentely sekä vientitekniikka ovatkin ottaneet vaikutteita muista swing-tansseista tämän vuosituhannen puolella.

Fusku
joka tunnetaan myös nimellä lava-jive tai Single-time Swing on jivestä kehittynyt, foksin askelrytmityksellä tanssittava rock’n’swing -tanssi, jota tanssitaan erityisesti tanssilavoilla. Se on mukava ja letkeä tanssi, joka askeltensa suhteellisen helppouden takia soveltuu tanssittavaksi kenelle tahansa, ja jossa on silti riittävästi kuvioita ja mahdollisuuksia pitämään menon kiinnostavana taitavammillekin.

Fuskua tanssitaan paritanssina pääasiassa avoimessa otteessa. Fuskun askel on rytmitykseltään foksista tuttu hidas-hidas-nop-nop, mutta fuskussa nopeat askeleet otetaan taka-askeleena eli ns. rock-askeleena. Polvet ja nilkat tekevät jokaisella askeleella joustoa. Fusku sopii tanssittavaksi myös niille nopeille kappaleille, joilla monimutkaisemmilla tanssityyleillä olisi tullut raja vastaan jo kauan sitten. Fuskua voi tanssia mihin tahansa nelijakoiseen musiikkiin, lavoilla usein näkeekin ihmisten tanssivan nopeampia fokseja fuskuna tai buggina.

Fuskussa voi käyttää samoja kuvioita kuin jivessä ja muissa rock’n’swing -tansseissa.

Fuskua tanssitaan niin harrastuspohjalta kuin kilpatanssinakin. Lajin opetukseen pääsee käsiksi menemällä jonkun rock’n’swing -tansseihin erikoistuneen seuran tai kerhon tunneille, tai seura/lavatanssikurssille, joiden opetusohjelmassa fusku on.

 Tango Suomalainen lavatango tarkoittaa useimmille saksalaistyyppiseen marssivaan tangomusiikkiin tanssittavaa tunnemallista ja tiivistä sylitanssia. Askellus yksinkertaisimmillaan hidas, hidas, nopea, nopea, joista nopeat voidaan ottaa yhteen tai ohiaskelluksena. Helppo, mutta tanssiasennon pitäminen matalana on haaste.

Wanha Tango
Juhani Tahvanaisen luoman Wanhan tangon tanssityylin voidaan sanoa olevan monesta tanssityylistä yhdistettyä ja yksinkertaistettua tangoa, jonka askeleet ja uudet kuviot Tahvanainen on sovittanut suomalaisen tangon tanssimusiikkiin soveletuvaksi.
http://www.wanhatango.fi/historia

Salsa Ympäri maailmaa tanssittava suosittu latinalaistanssi. Neljää iskua kohti otetaan kolme askelta, nelosella tauko tai tap-askel, helppo oppia. Suomessa opetetaan sekä pyörivää, että linjasalsaa. Musiikki rikasta rytmisoittimineen. Tunnettuja salsa-artisteja mm. Expression Latina, Alfredo Chocolate, Celia Cruz, Giovanni, Barretto.
Salsa

 Hidas valssi Tahtilaji 3/4 synnyttää valssiin keinuvan, kauniin liikkeen. Hitaassa valssissa korostuvat nousut ja laskut sekä vartalon kallistukset. Kaavamainen, helposti opittava perusaskel, haaste vartalonkäytössä. Valssissa pyöritään paljon tanssisuunnassa eteenpäin liikkuen. Unohtumattomia hitaita valsseja mm: Akselin ja Elinan häävalssi, Kun aika on tai Papillon-elokuvan teema

Jive Rytmiltään ja tekniikaltaan vaativa mutta hauska, nopeatempoinen kädenalitanssi. Vakioitu kilpatanssilaji. Seuratanssiversio helpotettu, eikä sisällä esim. hyppy- tai potkusarjoja. Jivemusiikkia mm. Ei itketä lauantaina tai All my loving

Boogie Woogie
(Eurooppalainen Boogie Woogie) kuuluu Rock’n’swing-tansseihin, ja on syntynyt 1950-luvulla tanssittavaksi Rock’n’roll/Rhythm’n’blues musiikkiin. Tuohon aikaan tanssilla oli kirjava joukko erilaisia nimiä ja myös itse tanssista oli eri variaatioita. Boogie woogie on paritanssi, joka sopii myös kilpatanssiksi.

Boogie Woogieta tanssitaan kaikilla musiikin nopeuksilla, vapaalla viennillä ja avoimessa otteessa. Tanssissa tärkeintä on musiikin tulkinta, eläytyminen ja improvisointi.

Boogie Woogie tuli Suomeen 1993 ja vuonna 1995 Suomen tanssiurheiluliitto hyväksyi lajin mukaan kilpatanssiksi omassa lajissaan. Lajissa on kilpailutoimintaa myös useissa muissa maissa.

 

 ChaCha Sähäkkä lattari, jonka lavatanssiversio on helppo oppia. Chacha nimi tulee perusaskeleessa lattiasta kuuluva sihinästä chase-askelluksen aikana. Tanssitaan sekä suljetussa, että avoimessa otteessa, sisältää pyörähdyksiä ja kävelyitä. Musiikki mm: Keinu kanssani

 Lindy Hop Kaikkien kädenalitanssien äiti. Vauhdikas ja hauska tanssi. Tanssitaan swing-musiikkiin, eri tyylillä eri tempoihin. Kansainvälinen biletyslaji swingklubeilla.
Lindy opetusvideo
Lindy Hop hidas

 WCS/West coast swing Nuorekas, tyylikäs swingtanssi, johon yhdistyy lattaritekniikoita.

Tunneilla soitetaan pop ja rock-klassikoiden lisäksi listahittejä

Rumba-Bolero
Rumba perustuu kuubalaisiin populaaritansseihin. Kuubassa rumba ei ole minkään tietyn tanssin nimi vaan merkitykseltään häilyvä yleisnimitys laajalle ja hajanaiselle tanssien ryhmälle. Kuuban ulkopuolella rumbaksi kutsuttujen tanssien malleina ovat olleet son ja danzón. Muusikot eivät ole omaksuneet tätä nimeämistapaa vaan kutsuvat rumbatanssiin sopivaa musiikia yleensä boleroksi.

 

Bachata
Bachata tanssi tulee Dominikaanisista tasavalloista. Bachata on erityisesti romanttinen paritanssi.
Liikkeet ovat pehmeitä ja tilaa jää paljon tanssin tyylittelyyn ja harmonian löytämiseen parin kesken. Bachata musiikki on tasajakoista ja moni kokeekin bachatan rytmin olevan helppoa ja tanssin sujuvuus löytyy kuin itsestään!
https://en.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#Bachatango

 

Merengue
on Dominikaanisesta tasavallasta tullut nopeatempoinen latinalainen tanssi, jonka kuviot ja askeleet ovat yksinkertaisempia kuin salsassa. Tanssijoiden välinen yhteys syntyy aistikkaasta musiikista ja yhtenevistä liikkeistä.
http://www.centralhome.com/ballroomcountry/merengue.htm

 

Mainokset